”Välissä kirkon ja synnytystalon, koulujen rivin ja maantievalon, allamme ruumiita muutama sata ja päällämme linnunrata.”
Lauri Viita kuvasi näin Tampereen vanhaa hautausmaata Aleksanterin kirkon takana.

Kuvaus on osuva paikalle josta ei oikein tiedä mikä se on. Hautausmaa, vanha hautausmaa, puisto, muinaisjäänne. Joskus talvella siellä oli iso lasten liukumäki.

Nimestäkään ei oikein tiedä, vanha hautausmaa, Aleksanterin puisto, Aleksanterin hautausmaa, Pyynikin kirkkopuisto.

Mutta kaunis se on, rauhallinen, antaa aikaa ajatuksille ja vanhat muistomerkit kohteen omille muistoille.

Vuonna 1779 perustetun Tampereen kaupungin ensimmäinen hautausmaa oli puuton alue kaupunkilaisten palstojen "plantaasien" takana ja sivulla. Sitä ympäröi punaiseksi maalattu hirsiaita ja kapeita polkuja risteili matalien hautakumpujen luokse.

Kortelahdenkadun kohdalla, käytävän laidalla oli porttirakennus, "läpikäytävä". Läpikäytävä on katolista perinnettä noudattava rakennus, jossa vainaja siunataan haudan lepoon. Siellä ei saanut säilyttää vainajaa yön yli, vaan se oli läpikäytävä hautausmaalle. Rakennus purettiin 1920-luvulla.

Läpikäytävän "perilliseksi" voinee tulkita Väinö Aaltosen "Suru" patsaan, jota kaupunkilaiset käyttävät pyhäinpäivänä, Jouluna ja tarvitessaan läheistensä muistamiseen.

Hautausmaa vihittiin käyttöön alkukesästä 1784. Ensimmäisenä siihen haudattiin 20.6.1784 renkikuski Jacob Korsbergin 9 vuotias tytär Ulrica, joka oli pari päivää aiemmin kuollut isoonrokkoon.

Nykyisellä hautausmaalla vanhin näkyvissä oleva hauta kuuluu ensimmäiselle kaupunginviskaalille Sven Erik Häggbergille ja hänen pojalleen Erik Wilhelmille, joka oli kuollut 14.7.1805.

Hautaukset lopetettiin Heinäkuussa 1880, Kalevankankaan tultua käyttöön. Muutamia yksittäisiä hautauksia sukuhautoihin oli myöhemminkin. Vihonviimeinen oli kauppias Hildenin 34 vuotiaana kuollut tytär Julia Charlotta joka kuoli 26.6. 1885.

Aikojen saatossa, hautausmaan lähes 100-vuotisen historian aikana, sinne on haudattu n. 7800 ihmistä. Nykyään puistossa - se ei ole enää hautausmaa vaan muinaismuistolailla suojeltu muinaismuisto - on 206 haudaksi tunnistettavaa paikkaa. Niistä 196:lla on nimi, 185 on varustettu henkilötiedoilla, ainoastaan 10 on ilman tietoja.

Syksyllä 2023 ja alkukesästä 2024 hautausmaalle palautettiin kunnostettuna 11 ristiä ja 2 ristin jalustaa.

Tänään kirkkopuisto puristuu yhä tiiviimmin kaupungin ydinkeskustan keskelle. Aikanaan Pirkankatua levennettäessä hautausmaata kavennettiin 10 metriä, yksi käytävä poistettiin ja olemassaolevat 4 hautaa siirrettiin sisemmälle. Muuten hautausmaa on säilyttänyt v.1842 -tai viimeistään 1868 määritellyn kokonsa.

Koko Pyynikin kirkkopuiston, hautausmaa mukaanlukien, omistaa Tampereen kaupunki, mutta hautamuistomerkit omistaa seurakunta. Seurakunta on tehnyt sopimuksen kaupungin kanssa, jolla muistomerkkien hoito on siirretty kaupungille.