Nahkuri Carl Gustaf Ax syntyi 7.1.1827 Pirkkalassa, tarkemmin Harjun kappeliseurakunnan Willilän kylässä. Vanhemmat Yli Willilän talon renki Gustaf Sigfridson (s. 1801 Wesilahdella) ja Hedvig Henricsdotter (s. 1802 Harjussa). 1840 perhe muutti Hyhkyyn, josta Carl Gustaf Marraskuussa 1843 muutti 16 vuotiaana poikana Tampereelle. Hän pääsi nahkuri Carl Fredrik Heleniuksen oppiin ja oli kisälli 1854.

Ylöjärvellä, Kyöstilässä 7.2.1831 syntynyt Amalia Selina Helin oli Heikkilän piian Sara Carldotterin tytär. Marraskuussa 1854 hän muutti Pirkkalaan, Penttilän Knuuttilaan, Ippilän taloon piiaksi.

21. syyskuuta 1856 Carl Gustaf Ax ja Amalia Selina Helin kuulutettiin avioliittoon. 26.10.1856 heidät vihittiin Knuuttilassa.

Pariskunnalle syntyi kuusi lasta. Carl Edward 1857, Carl Gustaf 1860, Ida Josefina 1861, Amanda Alexandra 1864, Frans Gabriel 1867, Martin Ewert 1868.

Axien lapsista elivät pisimpään Ida Josefina joka kuoli parikymppisenä, ja nuorimmainen Martin Ewert. Hän kuoli 12.6.1940 72-vuotiaana.

Vanhalla hautausmaalla on kolme hieman yleisilmeestä poikkeavaa, punagraniittista hautakiveä. Ax, Palander ja Blom, kaikki pystytetty myöhemmin 1900-luvun puolella. Ax, myöh. Tähkäpää ja Palander olivat juristeja, Blom arkkitehti joka istui rahatoimikamarissa (kaupunginhallitus). Kaikki kolme vaikuttivat kaupungissa samaan aikaan. Näin jäljet johtavat Palanderin ja Ottilian kautta Vehmaalle joka on kuuluisa punaisesta graniitistaan.

Martin Ewert pääsi ylioppilaaksi 1894, oli Turun hovioikeuden asessori 1904-1907, välillä Saarijärven tuomiokunnan tuomari 1912-1922 ja kihlakunnantuomarina Pirkkalan tuomiokunnassa 1922-1938.

Jossain vaiheessa, viimeistään 1922 Ewert Ax muutti sukunimensä Tähkäpääksi. Martin Ewert Tähkäpää (ent. Ax) oli maailmanmatkaaja ja taiteentuntija. Matkoja hän teki ystävänsä, kultaseppä KUSTAA HIEKAN kanssa. Tähkäpää ja Hiekka olivat perustamassa Hämeen museota, johon lahjoittivat kokoelmiaan. Aikanaan yhdessä suunniteltiin Tampereen ensimmäistä museorakennusta, Kustaa Hiekan museota. Säätiön ensimmäinen puheenjohtaja Ewert Tähkäpää testamenttasi museolle taidekokoelmansa.

Ewert Tähkäpää osti 1922 asunnokseen Onkiniemen kalliojyrkänteeltä, J. Kupiaisen (Lapinniemen perustajia yhdessä Sommerin kanssa) käyttöön rakennetun, Kivistön huvilan. Paikalla on nyt Sara Hildenin taidemuseo.