Kaarle Kustaa Ax 7.1. 1827 - 18.10.1878
lapsensa
Kaarlo Edvard
Kaarle Kustaa
Amanda Aleksandra
Frans Gabriel
Hauta numero 238



Nahkuri Carl Gustaf Ax syntyi 7.1.1827 Pirkkalassa, tarkemmin Harjun kappeliseurakunnan Willilän kylässä. Vanhemmat olivat Yli Willilän talon renki Gustaf Sigfridson (s. 1801 Wesilahdella) ja Hedvig Henricsdotter (s. 1802 Harjussa).

Vuonna 1840 perhe muutti Hyhkyyn, josta Carl Gustaf marraskuussa 1843 muutti 16 vuotiaana poikana Tampereelle. Hän pääsi nahkuri Carl Fredrik Heleniuksen oppiin ja oli kisälli 1854.

Ylöjärvellä, Kyöstilässä 7.2.1831 syntynyt Amalia Selina Helin oli Heikkilän piian Sara Carldotterin tytär. Marraskuussa 1854 hän muutti Pirkkalaan, Penttilän Knuuttilaan, Ippilän taloon piiaksi.

21. syyskuuta 1856 Carl Gustaf Ax ja Amalia Selina Helin kuulutettiin avioliittoon ja 26.10.1856 heidät vihittiin Knuuttilassa. Perheeseen syntyi kuusi lasta: Carl Edward 1857, Carl Gustaf 1860, Ida Josefina 1861, Amanda Alexandra 1864, Frans Gabriel 1867 ja Martin Ewert 1868.

Axien lapsista elivät pisimpään Ida Josefina joka kuoli parikymppisenä, ja nuorimmainen Martin Ewert. Hän kuoli 12.6.1940 72-vuotiaana.

Selitys Axin hautakiven erikoiseen ulkonäköön saattaa piillä nuorimmassa. Martin Ewert pääsi ylioppilaaksi 1894. Hän oli Turun hovioikeuden asessori 1904-1907, Saarijärven tuomiokunnan tuomari 1912-1922 ja Pirkkalan tuomiokunnan kihlakunnantuomari vuosina 1922-1938. Jossain vaiheessa, viimeistään 1922 Ewert Ax muutti sukunimensä Tähkäpääksi.

Martin Ewert Tähkäpää (ent. Ax) oli maailmanmatkaaja ja taiteentuntija. Hän teki matkoja ystävänsä, kultaseppä KUSTAA HIEKAN kanssa. Tähkäpää ja Hiekka olivat perustamassa Hämeen museota, johon he lahjoittivat kokoelmiaan. Aikanaan he suunnittelivat yhdessä Tampereen ensimmäistä museorakennusta, Kustaa Hiekan museota. Säätiön ensimmäinen puheenjohtaja Ewert Tähkäpää testamenttasi museolle taidekokoelmansa.

Ewert Tähkäpää osti 1922 asunnokseen Onkiniemen kalliojyrkänteeltä, J. Kupiaisen (Lapinniemen perustajia yhdessä Sommerin kanssa) käyttöön rakennetun, Kivistön huvilan. Paikalla on nyt Sara Hildenin taidemuseo.