B. G. Bergroth syntyi Kuorevedellä, isä oli Ruoveden kirkkoherra ja äiti Katarina Sofia Polviander. Hän oli kuuluisien herännäispappien J.J. Berghin, Grönbrgin ja Malmbergin lanko.

Vapriikin kuva-arkisto.

Vapriikin kuva-arkisto.
Kuvaaja: S. Lagergrén, Tampere.

Bergroth vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 10.6.1842. Avioliittoon Anna Lovisa Nordenswanin (s.7.2.1818) kanssa Bergroth vihittiin 9.12.1842 Kalvolassa. Bergroth toimi aluksi kirkkoherran apulaisena Längelmäellä, josta hän siirtyi 1847 tehtaansaarnaajaksi Tampereelle.

1846 Turun tuomiokapituli myönsi Finlaysonin tehtaalle oikeuden perustaa oma tehdasseurakunta. Ensimmäiseksi saarnaajakseen tehdas kutsui F.H. Bergrothin, joka vajaan vuoden kuluttua siirtyi Keuruulle.

Tehtaansaarnaajana Bergrothia seurasi hänen veljensä Berndt Gustaf Bergroth. Hän toimi virassa vuodesta 1847 aina kuolemaansa saakka 1880, jolloin tehtaansaarnaajan virka lakkautettiin.

Bergrothin aikana rakennutti W. von Nottbeck arkkitehti L. Caloniuksen suunnitteleman tehtaan kirkon, joka vihittiin käyttöön 24.8.1879. Bergroth oli jo silloin niin sairas ettei voinyt osallistua vihkiäisiin.

Koko sen ajan jonka tehdas toimi omana seurakuntanaan, jatkui tehtaalaisten yhteys kaupunkiseurakuntaan, josta todisteena on tehtaalaisten lahjoittama Lundahlien salin kattokruunu vanhan kirkon katossa.

Bergroth kuoli vuonna 1880. Hän oli viimeisiä vanhaan hautausmaahan haudattuja. Perhehaudassa on neljä pienenä kuollutta lasta: Samuel 1850-1852, Gustaf 1852-1856, Eweliina 1856-1856 ja Frans Mikael 1858-1876