Gustaf (Kustaa) Henriksson syntyi 7.7.1826 Messukylän Hirviniemen kylässä, Landbon perintötilalla, Henrik Johanssonin ja Anna Feromiantyttären nuorimmaisena.

Anna Stina Andersdotter (syntynyt 24.7.1826) tuli taloon 1848 piiaksi. Gustafin isä kuoli 16.3.1852 ja Anna Stina ja Gustaf vihittiin 12.11.1852 (utan skrud). 20.11.1852 pari muutti Tampereelle.

Kustaa Stenroos oli itsenäinen työmies (arbetskarl). Pian Tampereelle muuton jälkeen hänelle ilmestyi sukunimi Stenroos.

Kustaa oli ilmeisen pystyvä ja kaupungin asioista kiinnnostunut. Vuosina 1862-1879 hän toimi ammattikuntansa vanhimpana.

Kun kirkonkokous 1869 kysyi seurakunnan jäseniltä, haluavatko nämä erota Messukylästä ja perustaa oman kirkkoherrakunnan, päätti kokous perustaa komitean miettimään pappien palkkausta.

Komiteaan kuuluivat mm. kaupunginsaarnaaja, kirkkoväärtti, pormestari Procope, tohtori Blåfield, tehtaanomistaja von Nottbeck, kauppiaat Nyberg ja Hammaren, värjäri Liljeroos, vaskenvalaja Wikström, porvari Selin, työmies Gustaf Stenroos, tehtaalaiset Krister Lindberg ja Fredrik Johnson. Hän oli myös uuden lain mukaisen kirkkoneuvoston jäsen.

Kustaalla ja Anna Stinalla oli neljä lasta, joista ensimmäinen kuoli jo runsaan vuoden ikäisenä.

Aivan köyhä mies Kustaa ei ollut, sillä hän omisti viidennessä kaupunginosassa, tontilla viisi, talonpuolikkaan. Lähteenä kirkonkirjat, Voitto Silfverhuth, Tampereen seurakuntahistoria I, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, Suomalaisen kirjallisuuden seura Helsinki.