Cecilia Wetterholm
29.1.1817 - 30.9.1867
ja hänen tyttärensä Lovisa
20.3.1847 - 15.10.1867
29.1.1817 - 30.9.1867
ja hänen tyttärensä Lovisa
20.3.1847 - 15.10.1867
Hauta numero 145
Cecilia Bernhardina Wetterholm syntyi Ruotsissa, Dagsbergissa 22.11.1817 (runsas parisataa
kilometriä Tukholmasta lounaaseen).
Cecilia meni naimisiin joulupäivänä 1843 paperitehtaan työntekijän Johan Larssonin kanssa. Ensimmäinen lapsi, tytär Lovisa Sofia syntyi 20.3.1847 Norrköpingissä, toinen Jenny Cecilia, syntyi 13.1.1849.
Toukokuun lopulla 1851 tuli Norrköpingistä kolme perhettä Tampereelle töihin, yksi näistä on Cecilian ja Johan Larssonin perhe. Johan oli Frenckellin paperibruukissa mestarina. (Jostakin syystä paperitehtaasta käytettiin nimitystä "bruk" erotukseksi muista "fabrikeista").
Kolmas lapsi, Emilia Teresia syntyy Tampereella 1852. Seuraavat lapset olivat Olga Adelina, joka syntyi 1854 ja Hjalmar Anian, joka syntyi 1858.
Lokakuussa 1861 Cecilia muutti Johan Larssonin kanssa takaisin Norrköpingiin ja siellä syntyi kuudes lapsi Hilda Bernhardina 22.11.1861.
Syy muuttoon lienee Larssonin sopimattomat puheet keisarista, oluen voimalla tietysti. Puheet kantautuvat pidemmälle ja Larsson perheineen joutui pakenemaan takaisin Ruotsiin.
Cecilia meni naimisiin joulupäivänä 1843 paperitehtaan työntekijän Johan Larssonin kanssa. Ensimmäinen lapsi, tytär Lovisa Sofia syntyi 20.3.1847 Norrköpingissä, toinen Jenny Cecilia, syntyi 13.1.1849.
Toukokuun lopulla 1851 tuli Norrköpingistä kolme perhettä Tampereelle töihin, yksi näistä on Cecilian ja Johan Larssonin perhe. Johan oli Frenckellin paperibruukissa mestarina. (Jostakin syystä paperitehtaasta käytettiin nimitystä "bruk" erotukseksi muista "fabrikeista").
Kolmas lapsi, Emilia Teresia syntyy Tampereella 1852. Seuraavat lapset olivat Olga Adelina, joka syntyi 1854 ja Hjalmar Anian, joka syntyi 1858.
Lokakuussa 1861 Cecilia muutti Johan Larssonin kanssa takaisin Norrköpingiin ja siellä syntyi kuudes lapsi Hilda Bernhardina 22.11.1861.
Syy muuttoon lienee Larssonin sopimattomat puheet keisarista, oluen voimalla tietysti. Puheet kantautuvat pidemmälle ja Larsson perheineen joutui pakenemaan takaisin Ruotsiin.
Toukokuun lopussa 1863 Cecilia ilmestyi uudelleen Tampereelle koko lapsikatraansa ja
uuden miehen, Johan Lindenin kanssa. Johan Linden oli Frenckellin paperibrukin mestari.
Väliajan virkaa hoiti englantilainen John Ballanstyre.
Lähemmin tarkastellen Johan Larson ja Johan Linden ovat syntyneet samana päivänä, samana vuonna ja samalla paikkakunnalla Ruotsissa. Eivätkä he olleet kaksosia. Eli kyseessä on sama mies. Johan Larsson muutti nimensä Lindeniksi ja palasi Suomeen.
Paluun ajankohta ei ollut erityisen onnekas, sillä koko 1860-luku oli Tampereelle raskas. Tehtailla meni huonosti, raaka-ainepula vaivasi eikä ihmisillä ollut varaa ostaa tuotteita.
Näihin aikoihin Tampereen asukasluku oli n. 5500 henkeä. Elokuun lopulla 1865 alkoi kauppias Hildenin liiteristä tulipalo joka tuhosi 32 taloa Puutarhakadun ja Satamakadun väliseltä alueelta ja 516 ihmistä menetti kotinsa.
Katovuodet 1866-1868 täyttivätt ennestäänkin ahdasta kaupunkia entisestään ja antoivat alkavalle lavantautiepidemialle oivallisen alustan. Lavantauti koitui myös Cecilia Lindenin ent. Larsson synt. Wetterholm kohtaloksi 30.9.1867. Paria viikkoa myöhemmin kuoli hänen ensimmäinen lapsensa, 20-vuotias Lovisa Sofia.
Johan Linden jäi Tampereelle ja Frenckellin bruukkiin ja avioitui 1870 Ruotsista tulleen Hulda Johanna Haartmanin kanssa. Pari sai 1871 pojan, Johan Viktorin. Perheeseen kuului vielä Cecilian nuorin tytär Hilda Bernhardina. Hulda Haartman jäi leskeksi Johan Lindenin kuollessa 1872.
Joulukuussa 1875 leskirouva Linden, ent.Haartman muutti Messukylään Viktorin ja Hildan kanssa ja avioitui alkuvuodesta leskeksi jääneen, masuunin konepajan johtajan Johan Fredrik Gefwertin kanssa. (Gefwertin hauta on polun vastakkaisella puolella).
Lähemmin tarkastellen Johan Larson ja Johan Linden ovat syntyneet samana päivänä, samana vuonna ja samalla paikkakunnalla Ruotsissa. Eivätkä he olleet kaksosia. Eli kyseessä on sama mies. Johan Larsson muutti nimensä Lindeniksi ja palasi Suomeen.
Paluun ajankohta ei ollut erityisen onnekas, sillä koko 1860-luku oli Tampereelle raskas. Tehtailla meni huonosti, raaka-ainepula vaivasi eikä ihmisillä ollut varaa ostaa tuotteita.
Näihin aikoihin Tampereen asukasluku oli n. 5500 henkeä. Elokuun lopulla 1865 alkoi kauppias Hildenin liiteristä tulipalo joka tuhosi 32 taloa Puutarhakadun ja Satamakadun väliseltä alueelta ja 516 ihmistä menetti kotinsa.
Katovuodet 1866-1868 täyttivätt ennestäänkin ahdasta kaupunkia entisestään ja antoivat alkavalle lavantautiepidemialle oivallisen alustan. Lavantauti koitui myös Cecilia Lindenin ent. Larsson synt. Wetterholm kohtaloksi 30.9.1867. Paria viikkoa myöhemmin kuoli hänen ensimmäinen lapsensa, 20-vuotias Lovisa Sofia.
Johan Linden jäi Tampereelle ja Frenckellin bruukkiin ja avioitui 1870 Ruotsista tulleen Hulda Johanna Haartmanin kanssa. Pari sai 1871 pojan, Johan Viktorin. Perheeseen kuului vielä Cecilian nuorin tytär Hilda Bernhardina. Hulda Haartman jäi leskeksi Johan Lindenin kuollessa 1872.
Joulukuussa 1875 leskirouva Linden, ent.Haartman muutti Messukylään Viktorin ja Hildan kanssa ja avioitui alkuvuodesta leskeksi jääneen, masuunin konepajan johtajan Johan Fredrik Gefwertin kanssa. (Gefwertin hauta on polun vastakkaisella puolella).