Maria Charlotta "Mamselli" Hyden oli opettaja.
Maria Charlotta Hyden syntyi Isossakyrössä, vänrikki Johan Hydenin ja tunnetusta sotilassuvusta olevan
Ulrika Charlotta Freidenfeldtin nuorimmaisena. Hänellä oli kolme vanhempaa veljeä, Carl Johan *1796 Kälviä,
Gustaf Ulrik *1799 Kannus ja Otto Vilhelm *1802 Kannus.
Juuri ennen Maria Charlottan syntymää, syksyllä 1805, perhe muutti Isoonkyröön. Syy lienee isän ammatti,
Isossakyrössä oli paljon sotilaita. Marian Charlottan syntymäpaikka oli hänen äitinsä isän veljen, kapteeni
ja ritari Axel Freidenfeldtin talo, Isonkyrön Tuuralan Beatelund. Näihin aikoihin talon lapsista neljä muutti
muutaman vuoden sisällä Tukholmaan.
Väliin tuli Suomen sota 1808-1809. Seuraava merkintä Maria Charlottan perheestä on Kälviän rippikirjat vuosilta 1810-1814.
Niissä on koko muu perhe paitsi isä. Kapteeni, Herra Johan Hyden on merkitty Kälviällä kuolleeksi 13.8.1813.
Maria Charlotta Hyden eli koko nuoruusaikansa Kälviällä. Ripille hän pääsi 1821. Vasta äidin kuoleman jälkeen,
kesällä 1829, Maria Charlotta muutti syksyllä Lohtajalle ja sieltä vihdoin loppukesällä 1830, 25 vuotiaana, Ruotsiin.
Tiedot on koottu kirkonkirjoista.
Finlaysonin pientenlastenkoulu perustettiin 1839. Johtaja Ferdinand Uhde valitsi
koulun opettajaksi, ruotsalaisen tri P. Fjellstedtin suosituksesta, neiti Hydenin.
Maria Charlotta Hyden oli saanut opettajankoulutuksensa Ruotsissa. Hän aloitti opettajana lokakuussa 1840.
Vapriikin kuva-arkisto.
Koulu sijoitettiin
vartavasten rakennettuun rakennukseen, Kuninkaankadun ja Puuvillatehtaankadun
kulmaan (purettu). Vaikka koulu oli tehtaan koulu, sitä kävivät kaikkien kaupunkilaisten
lapset, niin köyhien kuin varakkaampienkin.
Koulu oli maksuton. Opetuskielenä oli aluksi
ruotsi, mutta 1860-luvulta lähtien suomi. Koulua kävivät mm. kirjailija Minna Canth ja
suurlahjoittaja (Koukkuniemi), kauppias Ahlgren.
"Mamsellin koulu" oli ainoa lajiaan Tampereella ja kun sen opettaja kuoli 1868,
tuli yleisen kansakoulun järjestäminen ajankohtaiseksi.
Maria Charlotta Hydenin tekstissä mainittu
Ferdinand Uhde on Tampereen
historiaan suuresti vaikuttanut henkilö.
Hautamuistomerkin takaosassa on kirjoitus:
Herran pelvossa, Pienten parvessa,
Jakoi oppia, Neuvoi lapsia
Jeesuksen luo.
Ruumis vaipui, Monelle suruks',
Sielunsa saapui Enkelein iloks'
Jeesuksen luo.
Jotka toimellisesti vaeltaneet ovat,
tulevat rauhaan ja lepäävät
kammioissansa.
Es. 57 :2.